maanantai 1. joulukuuta 2014

30.11. KKS:n kisat Kotkassa

Käytiin kipaisemassa kaksi Savikon Sepon rataa sunnuntain ratoksi. Olin hyvissä ajoin hallilla ja ehdin katsella ykkösten toista rataa hetken... Kylmä hiki puski niskaan kun katseli niitä ratoja, ei todellakaan ollut suoraviivaista rallia. Kamala, mitäköhän se Seppo pistää kakkoset vääntämään?!

No, melko samantyyppisiä ratoja mutta pikkusen maustettuina. Ei missään nimessä tekemättömiä paikkoja, todella sujuvia ratoja joissa pari jekkua. Tykkäsin! :-)

Ensimmäisenä hyppäri (klikkaamalla isommaksi):

Alku hirvitti, välistävedot ovat olleet vähän ruosteessa. Tehtiin yhteislähtö ja nappasin koiran vastakädellä esteiden välistä, naps, hyps ja putkeen. Jes! Kepeille viennissä päätin ottaa riskin ja ohjata keppien vasemmalta puolelta, antaa koiran imaista itse ekan keppivälin... No, olisihan se varmaan onnistunut jos en olisi hätäillyt ja lähtenyt liikkeelle liian aikaisin!! Väärästä välistä sisään. Jouduttiin vähän hieromaan kun Ira hermostui "turhasta" takaisinpyynnöstä ja harppoi keppejä. Otettiin lopulta kepit useampaan otteeseen kunnes ne menivät tarkasti. Keppien pään hyppypyöritys ja pelätty okseri menivät hemmetin hienosti ja itse asiassa koko loppuratakin aivan mieletöntä rallia. Hyvä fiilis, kyllä juostiin niin piruna.

Toisena ralliteltiin agirata (kliketi-klik):

Alku oli nyt helpompi, takaakierto, mihin koira irtosikin tarkasti ja hyvin. Ohjasin kepit oikealta puolelta ja nekin menivät tarkasti ja nopeasti. Keppien jälkeen oli tarkoitus tehdä peräkkäin kolme persjättöä hypyille, vasemmalla kädellä ohjaten hyppy 6 ja takaa 7, koira oikeaan käteen, hyppy 8 takaa, koira vasempaan käteen ja putkeen 9. Noh... Tein heiton hypylle 6 liian kevyesti, jätin käskyttämättä kunnolla takaa 7 ja keskityin liikaa kuvioon ja liian vähän koiraan. Ira tottelevaisena tyttönä tuli sinne minne näytin ja hyppäsi 7-hypyn väärältä puolelta. Voi elämän kevät!! No onneksi tajusin napata koiran sivuun ja ottaa koko pyörityksen uusiksi alusta, jotta saatiin treeniä. Ja Ira sai onnistumisen.

Nyt jälkiviisaana voisi todeta että 6-7 väliin olisi voinut tietty tehdä pakkovalssin, se olisi ollut turvallisin vaihtoehto. Muttei välttämättä nopein... Ja irtoamistahan meidän piti alkaa käyttämään kun sitä on kerran treenattukin.

Toinen vaaran paikka oli hyppypyöritys 11-13 A-esteelle asti. Puomilta koira tiukasti hallintaan, hyppy 11 vasemmalla kädellä ohjaten pienellä irtoamisella, 12 vasemmalla kädellä pyöräyttämällä (yllättävän sulava siivekkeen kierto, muistin liikkua!), hyppy 13 vasemmalla ohjaten ja ennen A-estettä persjättö. A:n jälkeen valssi ja muurille, siitä täyttä rallia loppuun asti.

Ira lähes poikkeuksetta juoksee keinun itse ja sujuvasti, etutassut kontaktin yläreunaan, lennosta maaten ja liikkeelle täysillä vasta kun keino kopsahtaa maahan. Ei nopein tapa mutta kohtuu turvallinen, pidemmälle en sitä täräyksen takia edes halua juoksuttaa. Tulisi siitä nanosekunttia nopeampi tai ei...

Ei tullut glooriaa eikä palkintoja, mutta tuli kokemusta. Vähän on omat kuviot ruosteessa, mm. lämmittely ahtaassa kisahallissa (jossa osalle kanssaihmisistä on aivan uskomattoman vaikeaa tajuta ettei lämmittelypaikalle mennä huvikseen palluttelemaan omaa ihkupihkupiskiä silloin kun muut ovat minuutin sisään menossa tekemään kisasuoritusta... Ärh!) on aivan helvettiä kun on tottunut siihen että treeneissä on aina tilaa lämpätä ja hypyttää. Ensi kerralla täytyy pakata mukaan vähän varapäreitä niin tulee lähdetty radalle vähän rennommassa mielentilassa.

Seuraavat mahdolliset kisat olisivat kuun lopussa Lahdessa. Katsellaan, josko sitä saisi aikaiseksi. :-)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti