Iran luonnetestivideo, Iran kokonaispisteet +127
Iran testi ei paljastanut huimasti uutta esim. toimintakyvyn suhteen, siitä tuli -15 pistettä ja arvosana "pieni". Ira ei aktiivisesti pyri hakemaan ratkaisua jos tilanne on äärettömän kuormittava, koska sille on vahvistettu sitä "äiti hoitaa" -mentaliteettiä melko pienestä pitäen. Yllätyksenä tosin tuli, että Ira haki myös tuomareista vahvistusta useampaan otteeseen, ja tsekkasi niiden kanssa aina stressitilanteen rauettua että ollaanhan me vieläkin kavereita. Ajattelin että se olisi enemmänkin leimaantunut vain minuun, ja aidosti ahdistuessaan tukeutuisi vain minuun. Siihen nähden olen valtavan tyytyväinen tähän tulokseen. Ira on ihmisten koira, sille ihminen on tuki ja turva ihan aina. Aika hieno ominaisuus harrastuskoiralle, sanoisin :). Erityisesti tuomarien kommentit Iran ilmeilystä ikävissä tilanteissa, ns. drama queen -käytöksestä, huvitti ja olen täysin samaa mieltä - se tasan tietää että kuka on syypää kun jostakin tulee ikävä kolinatynnyri tai joku muu kurjuus, ja tekee sen hyvin tiettäväksi tuijottamalla kulmien alta tuomaria että "sinä teit tämän ja minä en arvosta". Aggressiota siinä käytöksessä ei ole, enemmänkin sitä mäyrisnartun omanarvontuntoa. ;)
Videolta puuttuva pimeä huone meni melko odotetusti. Aluksi Ira ei tiennyt että sen pitää etsiä minut, joten se kävi nuuskaisemassa puoleen väliin huonetta ja palasi tervehtimään tuomarin. Sain käskys yskähdellä, jolloin Ira meni puoleen väliin huonetta jäykistelemään mutta oli kuitenkin hiljaa. Iran ratkaisu outoon tilanteeseen oli hakeutua tuomarin viereen istumaan. Kun kuiskasin sen nimeä, se tuli eteeni seisomaan ja heilutti häntää. Tervehtimään se tuli vasta kun sanoin nimen ääneen. Ira tuntui tajuavan koko ajan että minä olen minä, ilmeestä näkyi että se odotti käskyä. Meillä kun nimi ei ole luoksetulokäsky, se tarkoittaa että katso minua. Mulla petti pokka ihan totaalisti kun piti kuiskailla nimeä ja koira vaan seisoo siinä, tuijottaa pää kallellaan, nokka kurtussa ja ihan selkeästi kysyy että "se on nimeni, no sano nyt jo että MITÄ?!". :D
Terävyys oli +3, "kohtuullinen ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua". Ira muistaa kyllä jos jokin (testissä ennen kolinatynnyriä oleva kummitus eli narulla maasta pomppaava haalari) on säikäyttänyt hänet aiemmin ja suhtautuu siihen kyllä hyvin epäillen. Ehkä hieman myös hyökkäävään ihmiseen, joka sitten kääntääkin kantansa ja alkaa lepertelemään. Haalarille se ei ole vihainen, vain epäluuloinen, ja ihmiselle se hyvin iramaiseen tapaan ensin nuuskaisee pitkän venytyksen päästä että ootko nyt varmasti sit kanssa kiltti, ja sitten jurputtaa ja urputtaa kovalla äänellä josta on ihan luettavissa puheen nuotti, että "tosi mautonta tollanen säikäyttely hei mutta kyllä mä anteeksi annan, ollaan ananas ja kookos, pusi pusi pusi".
Kuitenkin puolustushalu on +1 "pieni", hermorakenne +1a "hieman rauhaton" ja kovuus +1 "hieman pehmeä" joka on omiaan selittämään aika paljon Iran ja Judon luonteen eroja. Ira on meillä se äänitorvi, hälyytyskello ja ihmisten hoputtaja, se antaa ääntä herkästi ja sortuu etenkin positiivisessä stressissä herkästi ees taas ramppaamiseen ja itsensä lietsomiseen. Joka on ihan okei koiralle joka asuu kerrostalossa tai rivarissa - kyllä oven tai postiluukun kolinat saa ilmoittaa, ja ulos lähtiessä saa vähän vouhata. Sen vaan pitää loppua kun mami sanoo että kiitos, huomasin, voit rauhoittua. Ja se toimii. Myös treeneissä tunnetilojen ilmaiseminen urputtamalla, narisemalla ja vouhottamalla on oikein haluttu juttu, kun se ei Iran kohdalla koskaan tapahdu suorituksen aikana häiritsevästi (joskus kepeille mennessään tai oikein tiukassa sivullaseurauksessa se voi päästää vähän riemupörinää, koska into karkaa meluna ulos, "jes jes jes, mä hoidan tän homman") ja se auttaa ohjaajaa nostamaan koiran tunnetilaa juuri oikeaan vireeseen ennen hommia.
Vaikka luokseenpäästävyys +3 "hyväntahtoinen, luokseenpäästävä, avoin", ei sitä kuulemma kukaan pääse varastamaan taistelutta. Olen samaa mieltä. Hälyytyshaukku sillä on äärettömän ponteva, ja se hyvin vahvasti ilmoittaa pärisemällä että tämä koira muuten sitten on peto. Aggressiota sieltä löytyy kun haetaan oikein huppupäisen mörön kera ;). Jos pakoon ei pääse, Ira käy kyyryyn ja on valmis puolustamaan itseään. Kuitenkin heti hyökkääjän käännettyä kelkkansa ja tultua tervehtimään, Ira antaa koskea, itse aktiivisesti tutkii ihmistä ja ilmoittaa hyväksyvänsä tämän.
Taisteluhalu +2a "kohtuullinen" ja laukauskokemattomuus ++ tuli hieman yllätyksenä. Ira kuitenkin aktiivisesti leikki, kiskoi, innostettuna murisi hieman eikä laskenut irti kepistä vaikka vähän ärsytettiinkin taputtelemalla ja nostelemalla. Tätähän meillä tehdään melkein päivittäin, milloin milläkin vetolelulla. En sitten tiedä mistä arvosana "suuri" olisi tullut. Laukauksiin Ira reagoi niin kuin sen kuuluukin meidän kanssa, pysähtyy kuuntelemaan ja sitten alkaa jo toisen kohdalla urputtamaan vastaan kun käskyä hakea ei tule. Iraa ja Judoa on leikitetty ilmapistoolilla tyhjää ampuen mökillä, juoksevat kilpaa hakemaan piilotettua dummyä tms. rantavedestä tai varvukosta. Laukaus-kaksi, odotus ja lupa. Taas kerran, omatoimisuus ei olisi hyve ja pieni piippaus merkiksi innosta taas on.
Kaiken kaikkiaan, Ira oli kovempi luu kuin kuvittelin ja sen luja usko ihmisten ihanuuteen kyllä teki vaikutuksen. Viime mökkiviikonloppuna Ira teki myös hyvin selväksi että ns. riistalle herääminen ei edelleenkään ole sille vahvempi asia kuin ihmisen kuunteleminen tai työtehtävän suorittaminen. Metrin päästä pesältä hyppäävä äitisorsa aiheutti vahvemman reaktion omistajassa kuin koirassa... Jestas minä säikähdin, kuka pentele tulee ja pesii ihan polun viereen, kun unenpöpperöinen mökkiläinen siitä joutuu aamulla huussiin kävelemään?! No, kuitenkin, pesä jäi rauhaan ja äitisorsa pääsi munien hoitoon heti takaisin, sillä Iran mielstä oli tärkeämpää saattaa mamma veskiin ja takaisin. Taas kerran, kyllä se on mäyräkoira, ja kyllä se käskyllä mm. hakee fasaania hienosti ja antaa jopa ääntä mm. juoksevalle jänikselle. Ne vaan ei ole niin tärkeitä kuin ihmiset. Tämän vuoksi meillä onkin vireillä Iralle uusi harrastus ihmisten parissa, katsotaan jos päästään treenaamaan ja miten siellä käy. :)
***
Judon luonnetestivideo, Judon kokonaispisteet +223
Judo oli testissä hyvän paljon pitkälti oma itsensä: Tasainen, avoin, utelias, nopeasti palautuva ja rento. Tuomarit erityisesti mainitsivat lopuksi, ettei Judo edes läähätä. Itse asiassa kun mietin Haminen näyttelyä jossa sen piti melkoisessa melussa ja koiratungoksessa selvitä, niin se ei sielläkään läähättänyt tai edes hilseillyt.
Judon pimeän huoneen testi oli nopea, se ilmeisesti haistoi Tonyn heti ja ryhtyi sen jälkeen tutkimaan huonetta kovan nuuskutuksen kera. Sillä ei ollut kuitenkaan tarvetta mennä kenenkään luokse, edes silloin kun sitä yritettiin hieman järkyttää kolauttelemalla muovista saunakauhaa lattialle. Ei ehdi järkyttyä kun pitää tutkia jos jossain olisi hiiri. :)
Kaikin puolin Judon suoritus oli upea, en voisi olla tytöstä ylpeämpi. Itse asiassa kummastakaan tytöstä. Koe oli vasta illansuussa ja päivällä vietettiin muutama tunti Erämessuilla ihmis- ja koiravilinässä, ja siihen päälle matkat. On nää nakit vaan <3!
 |
| "We meet again, Mr. Fox!" |
