Hyvinkään koiraurheiluhalli on jännä paikka. Ulkonäkö ei ole kovin uljas mutta sisällä on hyvälaatuinen keinonurmimatto ja todella paljon tilaa. Sisälle olisi mahtunut ongelmitta kaksi rataa yhtä aikaa. Lämmittelyalue oli todella reilu sisältäen mm. hyppyjä, kepit, renkaan, puomin ja putkia. Lämmittelyalueen vieressä oli hyvin tilaa häkkiparkille. Samoin kahvio pitkine pöytineen oli tilava. Parkkipaikka oli savimaasta johtuen melkoista liejua sateen jälkeen mutta onneksi sisällä mahtui lämmittelemään, ulkona tarvitsi käyttää vain pikkuasioilla.
Olimme paikalla hyvin ajoissa sillä ykköstin kisat alkoivat aamusta ja kakkosten vasta pitkältä iltapivästä. Jo ennen lähtöä arvelimme että aikataulu on liian löysä ja sitä joudutaan kiristämään turhan odottelun välttämiseksi. Lopulta radat alkoivat järjestelmällisesti sen 15-30 min etuajassa. Osalle ykkösten kilpailijoista tämä tuli hieman yllätyksenä mutta kaikesta selvittiin korkeintaan sydämentykytyksillä. Harri on mukava ja nauravainen tuomari jonka rento ote kyllä sulattaa turhan jännityksen kilpailjoista. Ira nukkui lainahäkissä koko aamun ja oli reipas kuin partiolainen! Jännäsin hieman miten odottelu vaikuttaa vireeseen, ei ainakaan negatiivisesti. Ihan kuin olisi koira napattu laturista irti kun otin sen häkistä, sähikäisessä oli intoa mutta ekana piti päästä syliin ja pesemään mamin naamaa. Eli innokas mutta positiivinen ja rento vire. Ekalle radalle lähdinkin satavarmana siitä että tästä tulee kivaa, meni itse ohjaus miten meni.
Hyppyrata F: http://www.youtube.com/watch?v=cGuyXUXn18U
Hyppärin alku oli hauska ja helppo, jännäsin miten Ira menee vieraan pussin (pussin kangas oli kiiltävää ja kevyttä nailonia, eikä edes musta) joten pussilla pysähdyin vielä kutsumaan sitä vähän extrana ettei se vaan heitä pussissa uukkaria ja lähde takaisin. Eihän se lähtenyt, vaikkei täysiäkään mennyt, ja minun turha varmistelu söi taas aikaa. Takaakierrot ovat meille helppoja ja vienti hypyltä renkaalle meni valssaamalla niin kuin sen suunnittelinkin. Mutta taas rengas meni väärästä kohtaa läpi, olikohan minulla taas käsi liian suorana ja RRRENGAS käsky myöhässä? No, otettiin rengas uudestaan oikein vahvalla käskyllä ja sitten eteenpäin. Keppikulma oli haastava muttei mitään mitä ei oltaisi treenattu. Keppien jälkeen meille vaikea putken "väärään päähän" ohjaus joka meni yllättävän nappiin mutta kentän takaosassa Iralla meni nenä maahan. Siellä oli nurmessa "jotain" sillä useampikin koira sekosi konseptissaan samassa kohdassa. Pienellä kannustuksella Ira spurttasi pituudelle vauhdin ja jatkoi suorittamista. Putken jälkeen vauhtia oli taas normaalisti ja minun ohjaus vähän löysää, joten putken jälkeinen hyppy johti piiitkään kaareen ihan väärään suuntaan. Hyvin Ira kuitenkin korjasi ja sai hyvän linjan ja ponnistuksen okserillekin. Maaliin tultiin tuloksella 15,68 ja sijoitus 7.
Agirata E: http://www.youtube.com/watch?v=tsrdcuK8sjg
Ensimmäisen agiradan ohjauskuvio muurilta puomille oli ihan levällään vielä siinäkin kohtaa kun tuomari vihelsi pilliin. Olin treenannut rataantutustumisessa kolme eri kuviota enkä osannut yhtään päättää mitä teen ennen kuin tiedän millaisella vauhdilla koira lähtee. Ja vauhtiahan oli melko tavallisesti joten valitsin 3. ja 4. esteen väliin persjätön. Hirmuiseen vauhtikiitoon olisin valinnut takaaleikkauksen ja täyteen etanameininkiin/tuomarinkuikuiluun/esteellekarkaamiseen valssin. Puomille voi aina takaaleikata, kontaktit vetää kuin magneetti. Puomin halusin ohjata ehdottomasti vasemmalta sillä halusin ohjata renkaalle ihan perille asti (juu, menin ja ns. suoritin sitten itse sen esteen, tietoinen valinta) ja siitä sitten vetää vasemmalle seuraavalle hypylle. Hypyiltä keinulle ja keinulta putken päähän oli helppo linja, putkesta kepeille taas melko haastava. Onneksi muistin Sannan koulutuksista pienen kikan ja jättäydyin niin että linjaan koiraa ensimmäiseen keppiväliin mutten blokkaa näkyvyyttä kepeille. Vaikeahan sitä on hakea oikeaa estettä jos sitä ei näe? Loppu menikin ihan rallatellen, Ira kuunteli niin hyvin ettei muurin jälkeinen tiukka käännös edes huolestuttanut. Raipati rai maaliin, tuloksella -4,98 ja sijoitus 8.
Agirata D: http://www.youtube.com/watch?v=Wb6VKRBlX54
Viimeinen agirata starttasi alkuillasta ja takana oli pitkä päivä. Mietin miten pysyy pakka kasassa ja riittääkö vauhtia - kummallakaan! Ira oli hirveän innoissaan ja alkupätkä oli kuin meille tehty, hyppyjä ja heti ihana kontakti näkyvissä. Puomin takana olevat hypyt menivät hienosti ja vähän jo tuli kiire ehtiä valssaamaan ennen keinua (videossa A:n takana piilossa) kun Ira tulla rallitti. Keinulta putkelle ja kepeille oli taas samat kulmat ja tuttua huttua, annoin Iran hakea itse keppien sisäänmenon ja annoin sille tilaa enkä ryysinyt päälle. Sinne sujahti. Kepeiltä saatiin hyvä vauhti pituudelle ja olin varma etten saa/ehdi ohjaamaan oikeaa putken päätä valssaamalla mutta se tuntui radalla niin oikealta ratkaisulta etten edes ajatellut muuta. A:lle lähdettiin yhdessä ja A:n takana olevalle hypylle Ira kääntyi hienosti täyskäännöksen. Muurin ohjeuskuviota en ollut päättänyt vielä etukäteen mutta koska näytti siltä että ehdin valssaamaan niin valssasin. Kyllä kannatti. Maaliin tuloksella -8,12, sijoitus 2. ja LUVA.
Äärettömän positiivinen ja mukava reissu kaiken puolin, hyviä ratoja ja onnistumisen tunteita. D-rata on tähän mennessä ollut paras kisarata joka on koskaan yhdessä juostu, koira oli 100 % kartalla ja luki ajatuksetkin. Ihan mahti fiilis!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti