Ruokarauha maassa, kaikilla hyvä tahto

Tulipa mieleen eräänä päivänä koiria syötellessä kirjoittaa vähän meillä tehdyistä ruokajärjestelyistä. Ei varmaan mitään mullistavaa tai poikkeavaa muiden monikoiraperheiden arjesta, mutta meillä hyvin toimiva systeemi.

Meillähän tosiaan on kaksi koiraa, 5,5 v Ira ja 2,5 v Judo. Ira on aina ollut hidas syömäri, joka syö sen verran ettei ole nälkä ja poistuu paikalta vaikka kupissa olisi ruokaa. Ira myös röyhtäilee ruoan jälkeen, ja on tehnyt tätä pennusta lähtien. Eli joku siellä syömäpäässä mättää eikä sitä ole ratkaissut korotettu kuppi tai ruoan koostumuksen tai lämpötilan muuttaminen. Judo taas on talouden märkä-kuivaimuri joka imaisee alipaineella suuhunsa kaiken joka muistuttaa ruokaa. Päästäisistä lehtisalaattiin ja kanankakkalannoitteesta kuolleisiin lokkeihin, Judon lempiruokaa on ruoka.

Käytännön syistä koirat syövät yleensä kerran päivässä eli aamuisin. Se tarkoittaa n. 200 gramman lihasatsia eli paria desiä, kulutuksen mukaan vaihdellen. Judolle se on noin nanosekonnin hotkaisu, Iralle vartin operaatio. Koirat syövät samassa keittiössä omista kupeistaan, ja syötyään oman kuppinsa Judo mielellään menisi antamaan taustatukea Iralle jolla on ruokaa jäljellä. Ruokailuun onkin syntynyt oma rutiininsa joka menee suunnilleen näin:

- Ira saa kupin ensin, keittiön perälle ja saa alkaa syömään ruokaansa heti.
- Judon ruoka tarjoillaan keittiön toiseen päähän, lähemmäs eteistä ja Judo joutuu odottamaan, antamaan tassua tai käymään maate kunnes saa luvan syödä.
- Syötyään Judo ei saa jäädä keittiöön vaan sen tulee poistua eteisen puolelle välittömästi. Edes vettä ei mennä juomaan tässä kohtaa.
- Kun Ira on valmis, se saa luvan lähteä kupilta. Ira ei saa päättää koska se on mielestään syönyt tarpeeksi, vaan minä päätän sen. Jos kupissa on ruokaa, käsken sitä kerran syömään, jos se ei syö niin nostan kupin ylös ja annan luvan mennä. Jos kuppi on tyhjä, kehun kovasti ja annan mennä.
- Judo saa luvalla tulla tarkastamaan Iran syömispaikan ja nuolemaan lattiaa tai tyhjää kuppia. Iran ruokiin Judo ei koske kuin poikkeustapauksessa. Judo saa tutkailla Iran jälkiä tai käydä vesikupilla sen ajan kun minä kävelen eteiseen päästämään koirat ulos.

Kuulostaako kamalan hankalalta ja kurjalta natseilulta? Ehkä vähän. Meille se kuitenkin on rutiini, eikä koiria oikeastaan edes tarvitse käskyttää kun ne tietävät mitä kuuluu tehdä. Näin taataan se,e ttei Judo pääse ahmimaan tupla-annoksia, eikä Ira ahdostu Judon painostaessa ja jätä ruokia väliin. Näin molemmille saa lisättyä kuppeihin oikeat lisäravinteet eikä tarvitse miettiä että kuka ne milloinkin syö.

"Ai se juo vielä vettäkin... Eikö jo sais tulla kohta?"