tiistai 7. huhtikuuta 2015

Perushuoltoa, osa 1: Tassut

Agilityrintamalla kun on hiljaista (omat opiskelukiireet vähentää treenaamista ja kisaamista kevään ajan) on aikaa ja intoa kirjoitella pari juttu jotka on vaan "jääneet" vaikka ajatus on kytenyt tovin. Eli perushuoltoa.

Juoksijalla jalat on tärkeä juttu. Jokainen juosemista harrastava ihminen tietää miten tärkeää on leikata kynnet säännöllisesti ja käyttää vain laadukkaita sukkia juostessa. Muuten ne 200 euron hienot kengät on ihan hukkaa, kun jalat on rakoilla ja hiertymillä. ;-)

Koirilla on melko sama asia, vaikka parhaat mahdolliset juoksupopot niillä onkin omasta takaa. Haljenneet kynnet, tassuhaavat, tulehdukset ja muut ovat kurjia ja lopettavat kaiken treenaamisen kuin seinään. Sitten istutaan pyörittelemässä peukaloita kun voitaisiin tehdä hommia. Kurjaa ja turhaa.

Meillä tassujen hoito koostuu lähinnä kahdesta osiosta. Sisäinen hoito ja ulkoinen hoito. Sisäisesti käytetään esim. rasvoja ja kivennäisiä joilla tassujen iho (ja muukin iho) pysyy hyvänä ja kestää kulutusta. Rasvaa lisätään perusruoan rasvaisuudesta riippuen teelusikallinen-ruokalusikallinen per päivä, sinkkiä 2 mg/painokilo ja E-vitamiinia 1 mg/painokilo. Lumikelille poikkeuksena käytetään tassurasvaa, lähinnä vaseliinia estämään lumen paakkuuntumista. Muuten tassuja ei rasvata vain rasvaamisen ilosta, koska tassujen kunto heijastelee melko nopeasti jos muussa hoidossa on puutteita. Vaikka ruokinta olisi täyspainoista ja koiralle sovitettua, voi esim. rasvan tarve oireilla, ja silloin ne oireet on hyvä siepata lennosta. Eikä tämä onnistu jos ihoa tai anturoita keinotekoisesti hölvätään ja oireet peitetään.

Sisäistä hoitoa: Sinkkirae, lohiöljy, pellavaöljy ja vitamiiniliuos.


Ulkoista hoitoa on kaikki muu. Trimmaus, kynsien leikkaus, tassupesut ja satunnaiset kunnontarkistukset esim. pitkän, kuluttavan metsälenkin jälkeen. Myös oikean ulkoilualustan valinta on ulkoista hoitoa, suolattujen teiden, sepelin tai tuoreen öljysoran välttely. Kuulostaa kamalan vaikealta, mutta ihan kaupunkiolosuhteissakin lenkistä voi tehdä tassuille joko hellän tai raa'an ihan vaan kiertämällä yhden väärän korttelin. Jos ulkoinen rasitus on jatkuvaa, se alkaa herkästi näkymään ja tassut ovat kipeänä vaikka mitä tekisi. Ei se siis ihan turhaa hifistelyä ole, kiertää joskus lenkki eri suuntaan.

Tänään oli sopivasti tassutrimmipäivä, joten valokuvallinen esimerkkisuoritus alla.

1) Otetaan esiin tarvikkeet. Terävät kynsisakset (jotka leikkaavat eivätkä murskaa!), terävät tassusakset (tylsät nipistää) ja vapaavalintainen siivousväline (vaikka rikkaimuri). Ja se koira.
Mun on pakko vaikken taho.


2) Ensin tassukarvat. Kuten kuvasta näkyy, tassua puristetaan kasaan ja kaikki anturoiden välistä ylös nouseva "irokeesi" leikataan. Helpoiten tämä onnistuu nuolen osoittamaan suuntaan, jolloin leikkaus tapahtuu vastakarvaan. Varpaiden väliä ei sorkita, jollei siihen ole painavaa syytä (esim. märkivä haavauma jonka alue pitää saada kuivaksi). Kuvassa värikoodein on merkattu yleispätevä näyttelytrimmi (punaiset viivat) ja sen lisäksi "helpottaa elämää" trimmi (vihreät viivat). Näyttelykoiralta leikataan vain anturoiden välit, muu on kiellettyä.

Suunnat ja alueet tassunpohjassa.
Sama on mahdollista tehdä myös tassujen päälliselle, ns. kämmenselkäpuolelle. Tässä on useampiakin tapoja, näytelykoiralla jättäisin leikkaamatta tai leikkaisin ehdottomasti myötäkarvaan eli nilkasta kynsiä kohti. Ettei vahingossakaan jää rumia jälkiä. Muilla ei ole niin väliä, ja jollei omaa esteettistä silmää satu niin pyyhkäise varpaanväli kerrallaan irokeesi pystyyn ja naps poikki vaan.

Selkäpuolen karvat pölläytetty pörrölleen. Siitä sitten naks-naks. Tai ei. Makuasia. :)

3) Kynnet. Itse aloitan aina etujaloista ja kynsissä ensimmäisenä on kannukset. Omasta kokemuksesta tällä koiralla kannuksien kynsivallit ovat herkin paikka josta kynsivallintulehdus alkaa. Tulehdus muistuttaa aika pitkälti ihmisten kynsinauhan tulehdusta, siinä valli on irrallaan kynnestä, turvonnut ja punainen. Ja kipiä, hitsin kipiä. Koirilla syy on usein hieno hiekka tai muta joka painautuu valliin. Meillä ongelmia on tullut savivellistä, heinäisellä rannalla pitkiä aikoja kahlaillut ja vedessä spurttaillut tassu on pehmenee ja hienoinen savi ui vallin alle kynttä vasten ja alkaa muhia, jollei tassupesu kotona ole tarkka. Jos kynsivalli on tulehtunut, hoitona lian poisto (huuhdellen, kaivellen ja vetyperoksidilla kuohauttaen) sekä vallin puhtaana pito.

Ehjä, terve kynsivalli on kynnessä kiinni kuin kynsinauha ihmisellä ja iho on normaalinen värinen, kuiva eikä lainkaan turpea tai kuuma.

Kynnen sopiva pituus on lyhyesti niin lyhyt ettei se aiheuta virheasentoa jalassa tai riskiä että kynsi repeää liikkuessa, ja niin pitkä ettei se kulu päästään auki liikkuessa. Kaikki tämän toleranssin sisällä kelpaa ja loppu on makuasiaa. Ei siitä sen enempää. :-)

Allaolevassa kuvassa kynnet (ja osa karvoista) on vielä leikkaamatta ja keskimmäisissä kynsissä näkyy rakenne kohtuullisesti. Ydintä suojaamaan kasvaa kynnen yläpuolelle nätisti kaartuva "katos", joka sellaisenaan muistuttaa ihmisen kynttä. Keskeltä kynsi on palan matkaa kovera (lähes ontto siis) kunnes se paksunee. Ja tässä kohtaa aikaisintaan alkaa ydin. Kaikki tuo päällä oleva kaareva osa on leikattavissa. Eli jos mustan kynnen leikkaaminen tuntuu hankalalta, kurkkaa kynnen sisään. Sieltä saa vihiä paljonko kynnessä on "ilmaa" ennen ytimen alkua. ;-)

Koiran kynsi muistuttaa rakenteeltaan melkein hevosen kaviota tästä suunnasta katsottuna. :)
Ylimääräinen pätkä naksaistu pois, kynnestä lyheni milli eikä ydin vielä pilkota. Job well done! 
 Omasta tarkkuudesta ja pilkunviilaamisen kaipuusta riippuen kynsienleikkaukseen ja tassujen siistimiseen saa kulumaan jotain 5-30 min väliltä. Erityisesti talvella meillä saattaa kulua kauan hommassa, kun kaivelen kaikki varpaanvälit ja etsin hangesta johtuvia hiertymiä ja haavoja. Kesäaikaan taas trimmihommiin joutuu harvemmin kun kallioilla juoksentelu ja myyräjahti kuluttaa sekä kynsiä että tassukarvoja niin tehokkaasti, ettei sinne auta mennä enää saksineen väliin häiritsemään.

Lopuksi koiran imurointi ja homma olis niinku siinä.
Tässä kohtaa on kohteliasta myös herättää itse operoitava... ;)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti