torstai 23. huhtikuuta 2015

Kotkan kisat 21.4., petollinen karvamato ja hiekkakuopan huumaa

Vaikka mennään vasta torstaissa, niin kylläpä meillä on ollut puuhakas viikko! Tiistaina käytiin kipaisemassa kaksi agilityrataa KKS:n kisoissa, tuloksilla 6,35 ja HYL.

Agilityrata A. 

Muutamassa kohtaa taas perisynti eli turha seisoskelu, renkaalle varmistelin pikkuisen liikaa ja A:n jälkeinen toinen rima tuli alas ilmeisesti minun äkkijarrutuksen takia. Muuten hyvää menoa Iralta, erityisesti kepit oli oikein varman ja hyvän tuntuiset. Hyvänmielen rata, kaikesta huolimatta. :)


Agilityrata B.

Voi sentään... Mistäs minä aloittaisin. Pari edellistä koiraa oli suorittanut renkaan toisena esteenä ja kun Ira vilkuili sitä selkeästi ekan hypyn jälkeen niin minulta sekosi nuotit. Ajauduin ihan väärälle puolelle kolmosputkea ja turha steppailu söi aikaa. Ira ohjautui taas kuin ihmisen mieli puomin jälkeen hypyn ja keppikulman, samoin keppien jälkeen hypyt. Mutta mikäs se sieltä ohjaajan liivin selkämyksestä pilkistää? No, petollinen karvamato. Huomasin keinulla että meidän upouusi palkkalelu uhkaa pudota ja päätin survaista sen hylsun arvoisesti takaisin taskuun. Koska enemmän epäreilua olisi ollut antaa sen roikahtaa esiin tai pudota radalle koiran näkyviin. Juosta humputeltiin rata loppuun ja kun kerran alla oli jo hylky niin kaivasin palkan heti viimeisen hypyn jälkeen esiin.

Kaiken kaikkiaan kisoista jäi hyvä maku, nyt treenaillaan ja otetaan vähän kuntokuuria (molemmat) ja kisaillaan ehkä kesäkuussa seuraavaksi. Kevät on täynnä tohinaa, iloisia ja surullisia juttuta, eikä omat voimavarat nyt oikein riitä tavoitteelliseen harrastamiseen. Ehkä kesällä sitten.

Keskiviikkona päästiin Kaakkois-Suomen Vinttikoirakerhon maastotreeneihin Ummeljoelle ja kokeilemaan sekä käsiviehettä että moottoriviehettä. Voi sitä riemun määrää, kun pieni koira sai juosta niin että hippulat vinkuu! Kyllä oli hauskaa, ja mahtavasti jaksoi sisulla painaa n. 120 m pätkän vieheen perässä, mutkat ja kaikki. Ensi kerralla otetaan koko rata, n. 350-400 m. Ja todella kiva oli tutustua aivan uuteen harrastajaporukkaan, todella ystävällinen ja lämmin vastaanotto.

Ira konevieheellä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti